tiistai 4. marraskuuta 2014

Huuda, huuda ilosta

Syyslomani Suomessa piti alun perin kestää 4 päivää, mutta loma venyikin yllättäen koko viikon mittaiseksi. Hostperheeni oli koko ajan olettanut, että olen Suomessa koko viikon, mutta eivät he siitä mulle olleet maininneet ennen kuin vasta muutama päivä ennen loman alkua. Itse olin elänyt siinä käsityksessä, että saan viikonlopun lisäksi kaksi ylimääräistä vapaapäivää. Laivaliputkin oli jo varattu tiistai-illalle… Mutta kun se sitten oli mahdollista, niin totta kai vietin Suomessa koko viikon! Näin jälkeenpäin ajateltuna neljä päivää olisikin ollut ihan liian lyhyt aika.
 
Täytyy sanoa, etten ole eläessäni koskaan ollut niin onnellinen päästessäni kotiin, kuin viikko sitten lauantaina olin. Tutut maisemat, ihmiset, tavat ja koti, jossa voi olla kuin kotonaan. Perhe, Milli-kisu, kaverit ja ikioma huone ♥. Asiat, joita aiemmin pidin ehkä vähän itsestäänselvyyksinä, tuntuivat nyt aivan erityisen ihanilta. Kyllä sitä taas osaa arvostaa enemmän ihan tavallisia asioita.

Mun huone ♥
Oli mulla suakin ikävä ♥
Loman aikana tuli puuhattua monen moista. Viikonloppuna kävin äidin kanssa Osaava nainen – messuilla, josta tarttui mukaan sokerimassamuotteja ja joulukorttitarvikkeita. Haloo Helsinki soitti Logomossa, ja pääsin vihdoin kaverini kanssa näkemään bändin livenä. Oli ihan huikea konsertti, vaikken edes tuntenut kaikkia uusia kappaleita ennestään. Ennen konserttia kävimme kahvilla (lue:kakulla :D) ja join vuoden ensimmäisen glögimukillisen ♥.

Näin paljon kavereita, ja kävimme mm. syömässä, kahvilla sekä leffassa katsomassa Vadelmavenepakolaista. Elokuvan aihe jotenkin kolahti ja olihan koko leffa tosi hauska. Halloweenina oltiin kaveriporukalla yötä yhden kaverin luona, ja oli kyllä kivaa sielläkin :) Kävin myös moikkaamassa isovanhempia, totta kai. Oli ihanaa nähdä kaikkia tuttuja!

Viimeisenä lomapäivänä suuntasimme äidin kanssa jäähallille seuraamaan SM-sarjan ringettepeliä, jossa kohtasivat RNK ja Luvian Kiekko. Oli kiva päästä pitkästä aikaa seuraamaan ringetteä ja näkemään vanhoja joukkuelaisia. Ja tulihan siinä itsellekin vähän ikävä takaisin kentälle…

Kaiken touhun ja tohinan lisäksi ehdin myös olla ihan vaan rennosti kotona. Kylläpä sekin tuntui taas ihanalta.

Vietin ihan superihanan loman, joka osui juuri oikeaan aikaan. Tähän loppuun vielä vähän viikon takaisia pohdiskelujani…

4 kommenttia:

Kiitos kommentista! :)