maanantai 10. marraskuuta 2014

Ensilumi tuli ja suli

Tulin viikko sitten sunnuntai-iltana takaisin lomalta Tukholmaan. Matkustin päivälaivalla ja kyllä kävi aika pitkäksi, vaikka nukuinkin matkan ensimmäiset neljä tuntia. Mutta olipahan kerrankin kunnolla aikaa lukea pääsykokeisiin, kun ei muutakaan tekemistä keksinyt! Oli ihan kiva palata takaisin Ruotsiin ja jo ennestään tuttuun huoneeseen. Tullessani hostperheeni ei ollut kotona, vaan he tulivat vasta myöhemmin pihaan valtavan muuttoauton kanssa. He olivat käyneet tyhjentämässä isoisän vanhaa taloa, ja tavaraa oli tosi paljon. Siinä meni sitten koko ilta kantaessa tavaroita autosta sisälle. Mun ilokseni muuttoauton perältä löytyi myös piano, joka nyt toistaiseksi vielä on epävireisenä autotallissa. Toivon, että pääsen pian taas soittelemaan.

Viime viikko oli kaikin puolin aika normaali työviikko. Vapaa-ajalla kävin salilla, laskin matikkaa ja näin kavereita. Torstaina täällä satoi ensilumi (!!!) ja tuli heti ihanan talvinen ja jouluinen olo. Vein aamulla lapset kouluun ja kävellessäni kotiin vietin pienen hauskan juttelutuokion erään tuntemattoman vanhan rouvan kanssa, joka myös ihaili lumen tuloa. :)

On muuten huippujuttu, että oon saanut täältä hyviä kavereita, joiden kanssa vietän vapaa-aikaa. Lauantaina lähdimme porukalla jäähallille vapaavuoroon luistelemaan. Tulipas taas kotoisa olo, kun sai vetää luistimet jalkaan ja kirmata jäälle. Ja voi ei, miten iso ikävä mulla on ringetteä. Oli tosi kivaa olla luistelemassa ja aion jatkossa käydä siellä vähän useamminkin. Luistelun jälkeen käytiin vielä kaupungilla ja ruotsalaiseen tapaan ”fikalla”.

Kerronpa vielä tähän loppuun, että olen aikeissa etsiä itselleni uutta hostperhettä. Täällä työskentely sujuu hyvin, eikä lasten kanssa ole mitään ongelmaa, mutta vanhempien kanssa oleminen tökkii. Olen ollut täällä jo 2,5 kuukautta, ja vieläkin vanhempien seurassa olo on koko ajan jotenkin kiusallinen. Ja musta tuntuu, että tunne tosiaan on molemminpuolinen. Vaikea selittää, mutta en tunne oloani yhtään kotoisaksi täällä. Vapaa-ajallani olen kuin ilmaa tälle perheelle.
 
En nyt ala tässä tämän enempää kertomaan, mutta tämän perheen luona en halua seuraavaa seitsemää ja puolta kuukautta viettää. En myöskään halua vielä palata pysyvästi Suomeen, sillä Tukholma, ruotsin kieli ja uudet ystävät täällä ovat aivan ihania ♥. Toivon, että voin aloittaa työt uudessa, sopivammassa perheessä ensi tammikuusta lähtien.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! :)